Avainsana: asukasdemokratia

Peruskorjausten parempi suunnittelu ja nykyaikaisen talotekniikan käyttöönotto myös vanhoissa kiinteistöissä on nykypäivää ja mahdollistaa huomattavat säästöt yhtiötasolla. Näistä toimista koituvat säästöt voitaisiin kohdentaa suoraan myös hoitovuokran suuruuteen.
Nykytekniikka mahdollistaa kohdekohtaisen reaaliaikaisen ohjauksen, seurannan ja säädön. Esimerkkinä sähkötolppien kytkeminen päälle etänä tai saunavarauksiin liittyvät varaussovellukset. Tarpeenmukainen ilmanvaihto ja säätötekniikan käyttöönotto, tekoälypohjaiset lämmön-, ilmanvaihdon ja kiinteistösähkön säätö.
Lämpöpumpputeknologioiden hyödyntäminen poistoilman lämmöntalteenotossa. Geotermisen energian hyödyntäminen kohteissa, joissa se on teknisesti ja kaavoituksen puolesta mahdollista. Tarpeenmukaisuus on päivän sana. Miksi näitä ei oteta käyttöön? Kustannussäästö pelkästään yhdenkin HEKA-yhtiön suhteen olisi huomattava näiden tekniikoiden käyttöönoton myötä. Esimerkkinä turhaan päällä olevat lenkkisaunat. Varausjärjestelmä ja siihen liittyvä säätöjärjestelmä olisi kohtuullisen edullinen investointi. Varaukset voisi tehdä ja vahvistaa puhelimeen asennettavilla sovelluksilla.
Tarpeenmukaisen energiankäytön käyttöönotto ja peruskorjausten parempi suunnittelu mahdollistavat vuokratason säilymisen ennallaan myös HEKA:n asunnoissa. Vuokratasoja voitaisiin jopa laskea, mikäli asioita tehtäisiin järkevästi ja synkronoidusti alueyhtiötasolla.
ARA-asunnnoissa vuokra ei saa määräytyä vapaasti markkinoilla, vaan omakustannusperiaatteen mukaan. Vuokraa voi periä vain niin paljon kuin omistajalla kuluu asunnon menoihin, kuten kiinteistön lainanmaksuun, ylläpitoon ja korjauksiin. HEKAssa hoitovuokra on keskimäärin 5.80 eur/m2. Keskimääräinen kokonaisvuokra, joka sisältää pääomavuokran on n. 11.50 eur/m2. Pääomavuokran suuruuteen voisi myös vaikuttaa teknisten parannusten kautta kautta, koska järkevästi investoimalla saavutetaan tietyssä ajanjaksossa tilanne, jolloin velkaa voitaisiin lyhentää reippaastikin. Varmuuden vuoksi ja muutenkin pidettäköön tätä lukua lähes vakiona. No, hoitovuokran suuruus sitten vaihtelee eri yhtiöissä ja vuokranmääritysyksiköissä asunnon iästä, tehdyistä huolloista ja tietenkin asukkaista riippuen. Mainittakoon vielä, että Kojamon ja SATO:n kohteissa keskimääräiset vuokrat joillakin alueilla voivat olla reippaasti yli 20 eur/m2.
Selvitin aiemmin (Blogitekstini 2016), että tietyillä peruskorjauksiin liittyvillä toimenpiteillä tai niiden yhteydessä, saisimme kiinteistösähkön kulutusta huomattavastikin alaspäin, mikäli vain tietyt komponentit mm. säädön ja ilmanvaihdon osalta vaihdettaisiin nykyaikaisiin versioihin. Tämä koskisi kaikkia kohteita ja automatiikan asentamista myös jo peruskorjattuihin taloihin, uusista kohteista puhumattakaan.
Peruskorjausten parempi suunnittelu ja nykyaikaisen talotekniikan käyttöönotto myös vanhoissa kiinteistöissä on nykypäivää ja mahdollistaa huomattavat säästöt yhtiötasolla. Näistä toimista koituvat säästöt voitaisiin kohdentaa suoraan hoitovuokran suuruuteen. Korot ovat nyt ennätys alhaalla ja näin ollen nykyisenkaltaisia vuokrankorotuksia ei voida pitää perusteltuina tältäkään osin.
Nykytekniikka mahdollistaa kohdekohtaisen reaaliaikaisen ohjauksen, seurannan ja säädön. Esimerkkinä sähkötolppien kytkeminen päälle etänä tai saunavarauksiin liittyvät varaussovellukset. Tarpeenmukainen ilmanvaihto ja säätötekniikan käyttöönotto, tekoälypohjaiset lämmön-, ilmanvaihdon ja kiinteistösähkön säätö. Lämpöpumpputeknologioiden hyödyntäminen poistoilman lämmöntalteenotossa. Geotermisen energian hyödyntäminen kohteissa, joissa se on teknisesti ja kaavoituksen puolesta mahdollista. Tarpeenmukaisuus on päivän sana. Miksi näitä ei oteta HEKA:ssa käyttöön? Kustannussäästö pelkästään yhdenkin HEKA-yhtiön suhteen olisi huomattava näiden tekniikoiden käyttöönoton myötä. Lämmitys on yksi merkittävimmistä menoeristä ja luulisi kaikkia kiinnostavan kuinka paljon HEKA tasolla pusketaan lämmintä ilmaa suoraan puhaltimien kautta taivaan tuuliin ja eritoten, miten tämä poistoilmaan sitoutunut lämpö voitaisiin hyödyntää.

Talotoimikunnan vuosikello 1 kokous tammi-helmikuussa, jolloin merkitään tiedoksi määrärahaselvitys sekä annetaan esitys kohdekohtaisista korjaustoimenpiteistä ja kerhohuoneiden hankinnoista.
2 kokous huhti-toukokuussa, jolloin päätetään ja suunnitellaan kevättalkoot.
3 kokous elokuussa, jolloin annetaan lausunto rahoitussuunnitelmasta ja kohteen PTS:stä, talousarvioesityksestä, vuokrantasauksesta ja vuokranmäärityksestä. Syystalkoiden suunnittelu.
4 kokous syys-lokakuussa, jolloin valmistellaan asukaskokous, joka on pidettävä 15.11. mennessä.
5 kokous on joulukokous tai halutessa talotoimikunta voi siirtää sen haluamaansa kohtaan.
Asukastoimintaa voi suunnitella ja toteuttaa myös ilman virallisia kokouksia.

Tämän alla olevan jutun julkaisin jo vuonna 2016. Antaa hyvän lähtökohdan päivittää jutun luvut vastaamaan tämän päivän menoja ja niiden vaikutusta keskivuokraan.
Vaikuttavaa tuottavuustarkastelua: Case Heka Julkaistu: 28.9.2016 | Kirjoittanut: ekqvist Hekan tunnuslukuja tarkasteltaessa huomio kiinnittyy joihinkin mielenkiintoisiin lukuihin liittyen talouteen ja asumisen kustannuksiin. Tarkastellaanpa asiaa hieman tarkemmin.
Helsingin kaupunki omistaa 47 000 Ara-vuokra-asuntoa. Keskimääräinen neliövuokra oli 11,06 euroa kuukaudessa vuonna 2015. Vuokrien vaihteluväli eri yhtiöiden välillä oli 9,81 – 12,33. Muutos keskimäärin edellisvuoteen verrattuna oli 2,9 %. Kohtuullisen alhainen vuokrataso siis, mikäli vertaa vapaarahoitteisiin kohteisiin.
Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskivuokra oli tilastokeskuksen mukaan 18,37e ja vastaavasti muutos edellisvuoteen verrattuna 4.2 %.
Hekan alueyhtiöissä keskimääräinen hoitovuokra (5,80 e/m2) jakaantuu seuraavasti: korjaukset 29%, lämmitys 16%, käyttö ja huolto 13%, hallinto 9%, vesi- ja jätevesimaksut 9%, siivous 6%, sähkö 4%, jätehuolto 4%, kiinteistövero 3%, ulkoilualueet 3%, muut menot 4%.
Vuokrista saatava yhteenlaskettu tulosumma oli 350 milj. euroa vuonna 2015.
Heka:n asunnoissa asuu reilu 86 000 asukasta. Huoneistoissa asuu keskimäärin 1,9 asukasta. Keskimääräinen huoneistokoko on noin 60 neliötä.

Talous
Heka:lla oli vuoden 2015 lopussa velkaa yhteensä 2.14 mrd. e. Asukasta kohden velkamäärä on noin 25 000 e ja vastaavasti asuntoa kohden 48 000 e. Kiinteistömassan tasearvo on tällä hetkellä n. 2.2 mrd. euroa.
Vedenkulutus
Vedenkulutus Heka:ssa asukasta kohden oli keskimäärin noin 151 litraa. Vesikalusteiden kunto on tärkeää, koska jo pelkästään yhdessä huoneistossa oleva WC:n jatkuva vuoto aiheuttaa vuositasolla noin 9000 e:n lisäkustannuksen. Parhaiten vuotavat vesilaitteet voi havaita seuraamalla vedenkulutusta aamuyön tunteina, jolloin vedenkulutus on minimissään tai ei ollenkaan. Tähän havainnointiin huoneistokohtainen vesimittari olisikin oiva väline. Tätä Hekan asukkaat saavat vielä odottaa. Kaikkien 21 alueyhtiön vedenkulutuksen suuruusluokkaa vuositasolla on 4.7 milj. kuutiota. Tämä määrä vastaa noin 800:aan uimastadionin kokoista täyspitkää uima-allasta. Asuntoja kohden vedenkulutus on keskimäärin 100 000 litraa vuodessa. Vedenkäyttöön 21 yhtiön osalta kuluu rahaa vuositasolla n. 15.8 milj. e.

Sähkö
Hekan sähkönkulutus (56 GWh) on noin 1,3 prosenttia koko Helsingin vuotuisesta (4 400 GWh) sähkön kulutuksesta. Sähköä ja tässä tapauksessa kiinteistösähköä kuluu keskimäärin 660 kWh/asukas. Erot eri alueyhtiöiden suhteen ovat melko suuret.
Sähkölaskua näistä kertyy 7.5 milj. e. Sähkön hinnaksi saadaan keskimäärin 13,3 senttiä/ kWh. Asukasta kohden kiinteistösähköön kuluu 87 euroa vuodessa.
Kovin suuria muutoksia sähkölaskun pienentämiseksi ei tarvitsisi tehdä peruskorjausten yhteydessä ja esim. poistoilmapuhaltimien modernisointi, lämmöntalteenoton tehostaminen ja säätöön liittyvät parannukset toisivat jo huomattavia säästöjä tässä mittakaavassa ja niillä voisi olla vaikutusta jopa joka vuotiseen vuokrankorotustarpeeseen.
Näillä em. tempuilla sähkölasku voisi olla hyvinkin 0,8 milj. e. pienempi.

Lämmitys
Lämmityksen suhteen kaukolämpöä kuluu keskimäärin 48,9 kWh / m3. Tämä luku on normeerattu, jotta olisi vertailukelpoinen eri paikkakuntien vastaavaan ominaiskulutuslukuun. Lämmitykseen palaa n. 29 milj. e. Vuodessa asukasta kohden lämmitykseen uppoaa 342 e.
Lämmityskustannusten suhteen olisi paljonkin tehtävissä. Saattaa toki olla että muutoksia ei jostain syystä haluta tehdä. Tosin jos muutoksia olisi alettu tekemään systemaattisesti jo vuonna 2006, niin karkeasti arvioiden tänä päivänä oltaisiin tilanteessa, jossa lämmitykseen kuluisi noin 23 milj. e. vuositasolla. Ottaen huomioon edellä mainittu sähkönsäästö ja tämä lämmityksen potentiaalinen säästömäärä puhutaan suuruusluokasta 6-8 milj e. vuodessa.
Uusilla energianmuunto- ja energiatehokkuustempuilla päästäisiin vieläkin huomattavasti suurimpiin säästöihin. Tosin näiden tekniikoiden käyttöönotto lienee aika haastavaa niin poliittisesti kuin Helsingin energiantuotannon nykyisen infrastruktuurin kannalta.

Jätehuolto
Jätettä kertyy huomattavat määrät ja tämän osaltakin eri yhtiöiden välillä on suuriakin eroja. Jätejakeita pyritään erottamaan jo huoneistotasolla, mutta kuten tässäkin asiassa täydellisyyttä kohti ollaan vasta menossa. Jätehuollon hintalappu kaikkien alueyhtiöiden osalta on n. 7,5 milj. e. vuonna 2015.

Siivous, huolto ja kunnossapito
Heka resurssoi kiinteistöhuoltoon n. 26 milj. e. (300 eur/asukas/vuosi) ja siivoukseenkin kuluu lähes 12 milj. e (140 eur/asukas/vuosi).

Energiansäästötoimenpiteiden vaikutus asumiskustannuksiin
Edellä jo sivusin ostoenergiaan liittyviin tunnuslukuihin. Vaihtoehto, jossa tehdään muutoksia poistoilmanvaihtoon ja lisätään lämmöntalteenottoyksiköt talokohtaisesti, sekä edistyksellistä sensoritekniikkaa huoneistokohtaisesti voidaan saavuttaa helpostikin kymmenen prosenttiyksikön säästöt, enemmänkin. Asukkaan kannalta tämä tarkoittaisi keskimäärin 7 euroa /kk alempaa kuukausivuokraa. Yhtiön kannalta selvää säästöä ostoenergian suhteen saataisiin vuositasolla n. 4 milj. euroa.
Hieman vielä kehittyneemmässä vaihtoehdossa, jossa taloryhmäkohtaisesti edellä esitetyn ykkösvaihtoehdon lisäksi käyttöönotetaan aurinkokeräimet, sekä edistyksellistä lämmöntalteenottotekniikkaa, niin jäteveden, kuin käyttövedenkin osalta saavutettaisiin helposti koko Hekan osalta n. 7 milj. euron säästöt nykytilanteeseen verrattuna.
Kuukausivuokria voitaisiin näillä tempuilla laskea keskimäärin 14 eur/m2.
Kolmannessa vaihtoehdossa käyttöön otettaisiin kaikki edellä mainitut teknologiat lisättynä geotermisen energian hyödyntävillä lämpöpumpputekniikoilla voidaan sitten saavuttaa lähes energiaomavaraisuus, mitä tulee ainakin lämpöenergian suhteen. Tässä tapauksessa vertailuajankohtaan verrattuna energiakustannuksia voidaan säästää n. 20 milj. euron edestä. Laskennallisesti hoitovuokraa voitaisiin tiputtaa näillä tekniikoilla keskimääräisestä lukuarvosta 5,78 eur/m2 lukuarvoon 5,00 eur/m2. Keskimääräiseksi kokonaisvuokraksi saadaan näin ollen 10,37 eur/m2.
Vuokranmaksussa tämä vaihtoehto tuntuisi vuokralaiselle n. 42 eur/kk alhaisempana vuokrana. Yhtiönkin kannalta tämä vaihtoehto maksaisi itsensä takaisin kohtuullisessa ajassa ja vaikutus ostettavan energian määrään on dramaattinen. Se miten tai kenen toimesta tuo geoterminen lämpöenergia tuotetaan vuokranmääritysyksiköihin en ota tässä vaiheessa kantaa enkä siihen millä vuosikymmenellä sen laajamittainen käyttö voisi toteutua.

Tuottavuudesta ja tehokkuudesta
Edellä esitettyjä tunnuslukuja hyödyntäen ja kaikilta osin Vuosiraportista 2015 kerättyjen tietojen avulla tein tuottavuusmallin, jossa ensimmäisessä tarkasteltiin kaikkien panos- ja resurssienkäyttömuuttujien ryhmittelyä. Muodostin 6 ryhmää ja näiden ryhmien kokoonpanossa havaittiin ainakin seuraavien yhtiöiden osalta samankaltaisuuksia (klusterointimentelmä). Ryhmä1: Malmi, Roihuvuori, Malminkartano, Vesala ja Vuosaari. Ryhmä 2: Myllypuro ja Pikku-Huopalahti. Ryhmä 3: Kannelmäki, Pohjois-Haaga, Kantakaupunki ja Puotila. Ryhmä 4: Tässä ryhmässä ypöyksin Siilitie. Ryhmä 5: Kontula, Maunula, Pihlajisto ja Vallila. Ryhmä 6: Kansanasunnot, Suutarila, Jakomäki, Kumpula ja Laajasalo. Näissä siis ilmeni jokin sellainen yhteinen tekijä, jonka vain k-means-menetelmä tunnistaa. Se voi olla jokin yhteinen tekijä panosmuuttujissa tai vaikkapa energiankäytön samankaltaisuus. Voi se liittyä huoltoon ja kunnossapitoonkin. Kaikki vuosiraportin muuttujat ajettiin tämän myllyn läpi. Mene ja tiedä mikä lie tämä yhteinen tekijä.

Malliasetelma 1
Ensin tarkasteltiin syötemuuttujina vuokratuloja yhtiöittäin ja vastaavasti lämmityskustannuksia. Kulutusmuuttujiksi valittiin ominaislämmönkulutus, huoneistoala ja käyttöaste -muuttujat. Tällöin keskimääräiseksi tehokkuudeksi saatiin 0,817. Tehokkaita yksiköitä löytyi tällä tavoin tarkasteltuna 6 kappaletta. Parhaiten tässä vertailussa pärjäsivät Kansanasunnot, Laajasalo, Malminkartano, Maunula, Puotila, Siilitie ja Suutarila.

Malliasetelma 2
Seuraavaksi tarkasteltiin panosmuuttujina mm. korjauksiin, hoitokuluihin, isännöintiin, huoltoon ja siivoukseen liittyvät panostukset. Näitä tarkasteltiin vasten energiankulutustietoja (vesi, sähkö ja lämpö). Mukaan otettiin myös lämmönominaiskulutustiedot, sekä käyttöaste. Tässä vertailussa kaikki yhtiöt yhtä lukuun ottamatta saivat täydet pisteet.

Malliasetelma 3
Viimeiseksi tarkasteltiin vuokrakertymää, yksikkövuokria sekä veden, jäteveden, että sähköenergian ostoja. Lisäksi mukaan otettiin jätehuollon kustannukset. Näitä tarkasteltiin vasten energiankulutustietoja (vesi, sähkö ja lämpö), kuten edellisessäkin mallissa. Tällä yhdistelmällä parannettavaa löytyy ainakin Haagasta, Jakomäestä, Laajasalosta, Malminkartanosta ja Vallilasta. Keskimääräinen tehokkuusluku tässä kategoriassa oli 0,995.

Loppulause
Tuottavuuden ja tehokkuuden mittarointi vaatii yhdenmukaisen tavan raportoida ja jalostaa tuotettua tietoa. Hekan vuosikertomuksessa oli kohta, jossa tuottavuuden yleiseksi mittariksi oli määritetty asuntojen määrän kasvu, suhteessa henkilöstön määrään. Lisäksi oli maininta lyhytaikaisten sairauspoissaolojen suhteesta henkilöstömäärään. Nämä ovat varmaan ihan käypiä mittareita, kun tarkastellaan asiaa yhdestä näkökulmasta. Useimmissa tapauksissa kuitenkin tuottavuuteen ja sitä edeltävään tehokkuuteen kaikissa toiminnoissa vaikuttavat varsin monet sellaiset tekijät, joita ei osata jostain syystä ottaa huomioon tuottavuustarkasteluissa. Resurssien käytön lisäksi tarkasteluissa tulisi aina huomioida vaikutukset mm. energiatehokkuuteen ja vaikuttavuuteen ylipäänsä, jotta tämän tyyppisellä arvioinnilla olisi oikeasti merkitystä toiminnan kehittämisen kannalta. Tärkeää on myös verrata omaa toimintaa tehokkaimpiin yksiköihin ja löytää sitä kautta toiminnan kannalta oleelliset parannuskohteet omasta yksiköstä tai yhtiöstä.

Marko Ekqvist

Hekan järjestyssäännöt 1.1.2022 alkaen Hekan järjestyssäännöt päivittyvät vuoden vaihteessa. Uudet järjestyssäännöt jaetaan kaikkiin Heka-koteihin sekä rappuihin ja ne löytyvät myös Hekan verkkosivuilta. 1.1.2022 voimaan tulevat säännöt voit lukea alta.
Yhteiset tilat ja piha-alueet
Porrashuoneen ulko-ovi pidetään lukittuna klo 21.00–07.00 välisenä aikana. Taloissa, joissa on ovikoodi tai -puhelin, ulko-ovi pidetään lukittuna jatkuvasti.
Yhteisissä tiloissa on liikuttava meluttomasti. Tarpeeton oleskelu yhteisissä tiloissa on kielletty.
Asunnon tuulettaminen porrashuoneeseen on kielletty.
Tupakointi on kielletty porrashuoneissa, hisseissä ja muissa yhteisissä sisätiloissa, yhteisillä parvekkeilla, luhtikäytävillä sekä kiinteistön piha-alueella tai tontilla (mukaan lukien sisäänkäyntien ja ilmanottoaukkojen läheisyys sekä lasten leikkialueet) ja pysäköintitontin alueella. Tupakointi on kuitenkin sallittu piha-alueella tai tontilla Hekan siihen erikseen osoittamassa paikassa, jos sellainen paikka on mahdollista osoittaa. Savuttomissa taloissa ja 1.1.2021 alkaen tehdyissä vuokrasopimuksissa tupakointi on kielletty myös asunnoissa, parvekkeilla, terasseilla ja asuntopihoilla.

Paloturvallisuussyistä tavaroita saa säilyttää vain niitä varten varatuissa tiloissa. Paloherkkien ja vaarallisten aineiden säilyttäminen yhteisissä tiloissa on kielletty. Auton renkaita (yksi sarja) voi säilyttää varastokomerossa. Porrashuoneissa, luhtikäytävillä ja kellarikäytävillä ei saa säilyttää mitään tavaroita.
Värjäävien aineiden käyttö pesulassa ja saunassa on kielletty. Lasipullojen ja muiden lasiesineiden vienti pesu- ja löylyhuoneisiin on kielletty.
Mattojen pesu talopesulan tavallisissa koneissa on kielletty.
Jätteet on vietävä niille varattuihin paikkoihin ja lajittelusta annettuja ohjeita on noudatettava.
Nurmikoita, istutuksia, pihakalusteita, lasten leikkipaikkavarusteita ja muita vastaavia ei saa vahingoittaa.
Yhteisten tilojen ja piha-alueiden roskaaminen on kielletty. Tupakantumppien heitto parvekkeelta maahan ja muutenkin tontin alueelle on kielletty.
Palloleikit on kielletty parkkipaikoilla ja talojen ikkunoiden välittömässä läheisyydessä.
Yleisellä piha-alueella leiriytyminen on kielletty.
Mainosten ja kilpien asentaminen on kielletty. Satelliittiantennin, radioamatöörien antennin tai muun vastaavan laitteen saa asentaa ainoastaan huoneiston parvekkeelle kaiteiden sisäpuolelle rakenteita rikkomatta.
Tomuttaminen ja pyykin kuivaus Mattojen ja vuodevaatteiden tomuttaminen on sallittu vain siihen tarkoitukseen varatuilla paikoilla. Liinavaatteiden puistelu ja tuulettaminen sekä pyykin kuivattaminen on sallittu parvekkeilla vain kaiteiden sisäpuolella

Huoneistot ja parvekkeet
Huoneistossa ja talon alueella on annettava asumisrauha muille asukkaille. Erityisesti klo 22.00–7.00 on vältettävä melua ja muuta häiritsevää toimintaa.
Huoneistoa on hoidettava huolellisesti.

Palovaroittimen toimintakunto on tarkistettava säännöllisesti ja mahdollisista vioista tehtävä kiireetön vikailmoitus.
Parveke on pidettävä siistinä ja lumi on poistettava parvekkeelta talvisin. Parvekkeelle ja asuntopihalle ei saa kerätä palokuormaa lisäävää ja ympäristöä häiritsevää varastoitavaa tavaraa. Parvekkeen pesu juoksevalla vedellä on kielletty. Kukka-astiat ja muut esineet on sijoitettava kaiteen sisäpuolelle. Aurinkovarjot ja muut vastaavat suojavarusteet on kiinnitettävä huolellisesti.
Avotulenteko ja savustaminen parvekkeilla, asuntopihoilla ja terasseilla on kielletty. Grillaaminen parvekkeilla on sallittu vain sähkögrillillä; terassilla ja asuntopihalla kaasu- ja sähkögrillillä. Pihalla grillaaminen ja savustaminen on sallittu siihen erikseen osoitetulla paikalla. Paloturvallisuutta on noudatettava.
Vesivuodoista ja muista vioista on välittömästi ilmoitettava aluetoimiston asiakaspalveluun tai päivystäjälle. WC- ja muihin viemäreihin ei saa kaataa tai päästää jätteitä, jotka saattavat tukkia viemärit.
Tuhohyönteisten ja -eläinten esiintymisestä huoneistoissa ja pihalla on ilmoitettava välittömästi aluetoimiston asiakaspalveluun tai päivystäjälle.

Pysäköinti
Pysäköinti on sallittu vain siihen tarkoitukseen merkityillä alueilla. Vieraspaikat on tarkoitettu vain kiinteistössä vieraileville.
Pysäköintipaikat on tarkoitettu liikenteessä oleville ajoneuvoille. Hylättyjä tai käytöstä poistettuja ajoneuvoja tai niiden osia ei saa säilyttää pysäköintialueella tai muuallakaan kiinteistön alueella. Ajoneuvon tulee mahtua pysäköintipaikalle mitoiltaan, myös pituussuunnassa, eikä ajoneuvo saa hankaloittaa muiden menoa omaan ajoneuvoonsa.
Jos pysäköintipaikkoja on vapaana, pysäköintipaikan voi vuokrata myös polkupyörän säilyttämiseen.
Autolämmityspistorasioiden kotelot on pidettävä lukittuna. Lämmitysjohto on irrotettava pistorasiasta käytön jälkeen. Autolämmityspistorasiaa ei saa käyttää sähkö- tai hybridiauton lataamiseen.
Tyhjäkäynnistä säädettyjä rajoituksia on noudatettava piha- ja pysäköintialueella.
Autojen pesu ja huolto on sallittu vain siihen tarkoitukseen varatuilla paikoilla. Renkaiden vaihto on sallittua pysäköintipaikoilla.

Lemmikkieläimet
Lemmikkieläimet on pidettävä kytkettyinä talojen porrashuoneissa ja kiinteistön alueella niin, että muiden liikkuminen on turvattu. Lemmikki-eläinten vienti yleisiin sauna-, pesu- ja pesulatiloihin on kielletty.
Lemmikkieläimen ulkoiluttajan on huolehdittava, ettei eläin likaa kiinteistöä ja sen piha-alueita, istutuksia tai talon seiniä. Lemmikkieläinten jätökset on korjattava pois. Lemmikkieläinten ulkoiluttaminen on kielletty lasten leikkialueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä. Lemmikkieläimen haltijan on huolehdittava, että eläin ei häiritse toistuvilla äänillä ympäristöä ja talon asukkaita.
Lintujen, oravien ja muiden luonnonvaraisten eläinten ruokkiminen on kielletty parvekkeilla ja koko kiinteistön alueella.
Järjestyssääntörikkomukset
Järjestyssääntörikkomuksesta saattaa olla seurauksena vahingonkorvausvelvollisuus tai vuokrasopimuksen purkaminen.
Asukas on vastuussa siitä, että hänen vieraansa noudattavat näitä järjestyssääntöjä.
Järjestyssäännöt verkossa

YHTEISTYÖTÄ Järjestyssäännöt päivitettiin Hekan ja asukkaiden yhteistyönä Järjestyssääntöjen uusiminen oli pitkä prosessi, jota tehtiin yhteistyössä asukkaiden kanssa. Esitys järjestyssäännöistä kävi lausuntakierroksella, jolloin kuultiin asukkaiden näkemyksiä.
Erityisesti tupakointia koskevat muutokset herättivät keskustelua. Sääntöihin tehtiin myös pienempiä täsmennyksiä sekä kielellisiä muokkauksia, ja iso osa näistä perustuu asukkaiden antamaan lausuntoon.
KIELIVERSIOT Järjestyssäännöt saatavana kahdeksalla kielellä Järjestyssäännöt on saatavana kahdeksalla kielellä. Suomen- ja englanninkieliset versiot jaetaan kaikkiin Heka-koteihin, ja muunkieliset versiot löytyvät verkkosivuiltamme, minkä lisäksi niitä voi pyytää aluetoimistojen asiakaspalvelusta.
Rappujen ilmoitustauluille jaetuissa järjestyssäännöissä on QR-koodi (kuvassa), jonka kautta pääsee järjestyssääntöjen erikielisiin versioihin.
Suomen lisäksi järjestyssäännöt ovat Hekan verkkosivuilla:
ruotsiksi englanniksi viroksi venäjäksi somaliksi ranskaksi arabiaksi.